HAUEN JIGIKALASTUS

Suurhauen kalastus voidaan jakaa kahteen kylmän veden sesonkiin: kevääseen ja syksyyn, sekä lämpimän veden sesonkiin, joka alkaa yleensä Juhannuksesta ja jatkuu lokakuun alkuun. Yleisesti kylmän veden sesonkeina haukea tavoitellaan maksimissaan 5 metrin syvyydestä suuria haukikumeja heittämällä. Lämpimän veden sesonkina tehokkaimmat kalastusmuodot ovat vertikaali- ja pohjajigaus. Merellä kevätsesonki alkaa yleensä viikko-kaksi jäidenlähdön jälkeen, jolloin haukimammat alkavat valmistautua kutuun. Ennen kutupaikoille siirtymistä hauet odottavat kutulahtien edustoilla hieman syvemmässä vedessä matalien kutualueiden lämpenemistä. Tällöin kalastus kannattaa keskittää 2-5 metrin veteen, kutulahtien reunoille ja niiden keskustoihin, joissa suurhauet viihtyvät pohjan tuntumassa ja tankkaavat kutuun valmistautuen. Kutualueiden lämmetessä hauet alkavat siirtymään asteittain kohti matalia kutulahtia. Tällöin perinteinen "kaislan pommittaminen" alkaa tuottamaan tulosta. Toimivimmat vieheet ennen kudun alkamista ovat usein luonnolisen väriset haukishadit, joita voidaan uittaa erittäin hitaasti tasaisesti kelaamalla. Kudun alkaessa hauet lopettavat syömisen, ja purevat kesken kutupuuhien vain harvoin vieheisiin. Järvillä hauen kevätkalastus on usein haastavaa, koska hauki kutee usein rantamatalaan järvien ollessa vielä suurilta osin jäässä.

Kudun jälkeen hauet siirtyvät kutumatalasta hieman syvempään veteen ja aloittavat hurjan tankkaamisen. Veden lämpötilan noustessa kelausrytmiä voidaan hieman nopeuttaa ja vieheen kokoa kasvattaa verrattuna kutua edeltävään kalastusjaksoon, jolloin kylmän veden kangistamat kalat ovat usein varsin passiivisia. Kudun jälkeen myös räikeämmät värit saattavat toimia luonnollisia värejä paremmin. Kesän edetessä ja vesien lämmetessä hauet siirtyvät syvempään veteen ja kalastustekniikkaa on tällöin vaihdettava. Järvillä hauet ryhmittäytyvät selkävesialueille saalistamaan muikku- ja kuoreparvien sekaan, jolloin suurhauen tavoittaa parhaiten kaikuluotaimen avulla syöttikalaparvien seasta sekä niiden reunoilta. Tehokkain kalastusmuoto avovedessä saalistavan hauen pyyntiin on täsmävertikaalikalastus. Täsmäkalastuksessa käytettävät vieheet ovat suuria 7-10 tuuman jigejä. Jigi lasketaan hauen näkökenttään kaikuluotainta apuna käyttäen ja kala ärsytetään iskemään värisyttämällä jigiä sen yläpuolella.

Syyskuussa vesien viilentyessä hauet siirtyvät järvillä selkävesiltä matalampaan veteen, etenkin virtapaikkoihin tankkaamaan lähestyvän talven varalle. Merellä hauet liikkuvat niin ikään syvänteistä veden jäähtyessä asteittain matalampaan veteen ja virtaaviin salmiin syönnöstämään sekakalaparviin särkikalaa ja ahventa. Syksyllä sekä vertikaali- että heittojigaus voi olla merellä erittäin tuottoisaa. Mitä pidemmälle syksy etenee, sitä suuremmaksi paikalliset täkykalaparvet muodostuvat. Jos kaikuluotaimella sattuu löytämään alueen, jossa on runsaasti syöttikalaa, voi olla myös varma siitä, että myös hauet saalistavat täkykalaparven tuntumassa.

Loppusyksy, loka-marraskuu, on hauen heittokalastuksen kulta-aikaa. Hauet tankkaavat koko valoisan ajan ja iskevät raivokkaasti vieheisiin. Kelausrytmi saa usein olla kevätkalastukseen verrattuna huomattavasti nopeampaa ja aggressiivisempaa Syyskausi jatkuu aina jäidentuloon saakka. Kalat kuitenkin passivoituvat veden lämpötilan laskiessa lähelle nollaa, jolloin tärppiväli usein harvenee samassa suhteessa.


Orka Shad 22 ja 26 on kehitetty hauen heittokalastukseen. Kapean ja korkean profiilinsa ansiosta jigi elää voimakkaasti keinuttaen runkoaan myös erittäin hitaassa kelauksessa. Orka Shad 18 on kehitetty hauen heittojigaukseen, dropshot-, vertikaalikalastukseen, ja on parhaimmillaan syksyllä hauen kivikkojigauksessa.